Kannustusvalmennus P. & K. Oy:n nuorisotyön kirjat, koulutukset ja konsultaatiot ovat saaneet erityisesti myönteistä palautetta aidosta ihmisen kohtaamisesta, tunnekasvatuksen keinoista, positiivisten mielikuvien käytöstä ja pitkäaikaisen kenttätyökokemuksen tuomasta käytännönläheisyydestä.

Kertakäyttöihmissuhteet,
elämää kaaoksen reunalla

Vanhempien ja huoltajien rooli on kantaa kasvatusvastuu. Vapaan kasvatuksen uusi tuleminen, työssäkäyvien tai työttömäksi joutuneiden vanhempien lisääntynyt uupumus ja yhteiskuntamme jatkuva muutos luovat nykypäivän perheille yhä suurempia vaatimuksia. Nuorten kasvattaminen on psyykkisesti entistä vaativampaa.

Aikuisten maailmassa lisääntyneet kertakäyttöihmissuhteet viestivät siitä, että ihminen voi pahoin. Ihmissuhteet ovat monelle oman edun välineitä ja välineellistäminen vie ihmissuhteen ennenpitkää tuhoon. Yksinäisyys ei ole kenellekään positiivinen tavoitetila, mutta se valitaan, jos ei osata tai haluta olla yhdessä. Sosiaalisessa kanssakäymisessä tunneköyhyys ja empatiakyvyttömyys heijastuvat rajojen ja sääntöjen asettamisen vaikeutena tai säännöistä piittaamattomuutena.

Ihminen pystyy elämään ja kokemaan erilaisia asioita yhä enemmän koneiden ja erilaisten laitteiden avulla. Emme liene kovinkaan väärässä, jos väitämme, että yhä useammassa perheessa koneet ovat korvanneet osan vanhemmuutta. Yhä useampi lapsi ja nuori viettää huomattavasti enemmän aikaa tieto- ja pelikoneen tai television- ja videon kuin vanhempiensa seurassa.

Ympäristön odotukset, muoti, nuorikulttuuri, mainokset sekä kavereiden ja idoleiden käyttäytyminen sanelevat erityisesti nuorille, millaisia heidän pitäisi olla. Kysymys on useinmiten ulkoisesta pakosta. Nuorten tulee olla todella vahvoja, mikäli he pystyvät torjumaan omalle kasvulleen epäsuotuisia ympäristöstä tulevia odotuksia, toiveita ja kulutustottumuksia.

Nuorten ja vanhempien tunteisiin ja harkintaan perustuva eettinen järjestelmä ei voi toimia, mikäli he eivät pohdi arvomaailmansa perusteita. Suurin syy arvojen menettämiseen on ihmisen psyykkinen laiskuus, joka sammuttaa hänen sisällään aikaisemmin lepattaneen henkisen kasvun liekin. Ihmisen sisäinen innostuksen liekki muodostaa elämän ytimen; sen palamisen voima antaa elämälle energiaa ja intohimoa sekä herkkyyttä havaita erilaisia asioita. Arvojen pohtiminen ja kunniottaminen vaativat pysähtymistä, sitoutumista ja myös luopumista.

Yhteisvastuu on vaativa asia

Nuorten asiat ovat kaikkien asioita, mikä vaatii yhteen hiileen puhaltamista. Nuorisotyöllä on oltava keinot ja resurssit tukea kasvatustehtävässä. Nuorisotyö on luovaa työtä, johon tulee kuulua toiminnan vapaus ja jota ei saa määritellä liian kapeasti, muutoin työskentelyilmapiirikin muuttuu sen mukana liian kireäksi. Ei ole yhtä ainoaa tapaa kasvattaa, eikä yhtä oikeaa tapaa tehdä nuorisotyötä.

Korostamme moniulotteista näkökulmaa. Perusnäkökulmia on kolme: nuoren oma todellisuus, kasvattajan todellisuus ja sivustakatsojan todellisuus. Teoreettisena viitekehyksenä ovat NLP, ratkaisukeskeinen ajattelu, tunneälyteoria ja kasvatusvisualisointi.

Yhä useampi nuorisotyöntekijä käyttää enenevissä määrin aikaa kokouksissa olemiseen ja näyttöpäätteeseen katsomiseen, kuin nuorten kanssa olemiseen ja nuorten silmiin katsomiseen. Aito kohtaaminen edellyttää sokratelaista rohkeutta jalkautua kadulle nuorten pariin. Verkosto- ja tiimityöskentely, toimikunnat ja työryhmät kuuluvat aikuisten, eivät nuorten maailmaan.

Itsekuri tunnekasvatuksen keinona

Painotamme itsekurin säätelyn tärkeyttä oleellisena osana tunne-elämän kehittymistä, jolla tarkoitamme tunteiden ja mielialojen hallintaa. Mielitekojen hallinta, siirtäminen tuonnemmaksi tai niiden kokonaan kieltäminen opitaan ympäristön avulla.

Tutkimusten mukaan sellaiset lapset, joilla on hyvä itsekuri, pystyvät aikuisena siirtämään omien tarpeidensa tyydyttämisen tuonnemmaksi. Nämä lapset menestyvät muita paremmin opinnoissaan ja työelämässä. Kyky lykätä tarpeen tyydytystä ja kestää väliaikainen epämukavuuden tunne kasvattaa itsekuria. Olemme kehittäneet tunnekasvatukseen useita pedagogisia kokonaisuuksia: Tanoke-valmennusjärjestelmä, kasvatusvisualisointi ja aktiivipedagogia. Näihin nuorisotyön kirjamme ja koulutuksemme perustuvat.

"Olen tehnyt nuorisotyötä ammatikseni yli 25 vuotta. Minua on pidetty yleensä ammattikuntani keskuudessa liiankin teoreettisena. Kun esittelin aikoinani erilaisia nuorisotyötä koskevia filosofisia teorioita, ne koettiin hyvin kaukaisiksi. Vasta sen jälkeen, kun olen alkanut puhua nuorten tekemisistä käytännön tasolla, olen saanut kenttätyöntekijöiden keskuudessa uskottavuuden."

Pertti Kemppinen