Kustannus- ja koulutustoimintamme kantavana voimana ovat psykologiset näkökulmat Neuro Linguist Programming, ratkaisukeskeinen malli ja tunneälyteoria, joista käsin lähestymme elämänhallintaa, itsetuntemusta, kasvatusta, vuorovaikutusta ja luovuutta. Eksistentialistinen filosofia antaa meille pohjan uskoa yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa itseensä ja ympäristöönsä myönteisesti ja menestyksekkäästi, niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä.

NLP on mielen ja kielen hallintaa

NLP eli Neuro Linguist Programming perustuu kognitiiviseen psykologiaan, taustateorioina vaikuttavat lisäksi systeemi- ja informaatioteoria, konstruktivismi, tekoälytutkimukset, kielitiede ja psykoterapia. Sitä voi soveltaa niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin, niin päiväkodeissa, kouluissa, aikuisopetuksessa kuin sosiaali- ja kaupallisella alalla sekä terapiavastaanotoilla. NLP:n suosion takana on sen monipuolisuus, yksinkertaisuus ja toimivuus arjen tilanteissa. NLP:n käyttö arkipäivässä tarkoittaa lähinnä opittujen ja ymmärrettyjen harjoitusten hyödyntämistä aina tarvittaessa.

Mielen ohjelmointi tarkoittaa sitä, että voimme hallita ja valita ajatuksemme ja uskomuksemme. Meidän ei ole pakko ajatella tietyllä, etenkään negatiivisella tavalla. Kielen ohjelmointi liittyy siihen sisäiseen puheeseen, jota itsellemme puhumme. Se, miten suhtaudumme itseemme, heijastuu puheissamme. NLP tarjoaa tehokkaat menetelmät mallintaa ajatus-, toiminta- ja kokemusmaailmaamme, ja kääntää ja suodattaa ikävätkin asiat myönteisiksi.

NLP-menetelmä korostaa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia. Meidän tulee tunnistaa omat vahvuutemme ja tuntea itsemme, ennen kuin voimme lähteä kehittämään itseämme. NLP:n mukaan valtaosalla ihmisistä on jokin seuraavista kanavista hallitseva: auditiivinen eli kuuloaistikanava, visuaalinen eli näköaistikanava tai kinesteettinen eli tunne- ja tuntoaistikanava. Kanavat jakautuvat edelleen alalajeihin.

NLP:n salainen voima on siinä, että se tuo entistä paremmin esille seikan, että olemme tuntevia ihmisiä. Tunnetta ei pidä hävetä, vaan päinvastoin se on voimavara, jonka avulla selviämme entistä paremmin ihmissuhteissamme. Ensin on kuitenkin tultava toimeen itsensä ja omien tunteidensa kanssa.

Valitse ratkaisuun pääseminen

Ratkaisukeskeinen teoria pohjautuu lyhytterapeuttiseen psykoterapiaan, joka on tehnyt läpimurron Suomeen erityisesti psykiatri Ben Furmanin ansiosta. Ratkaisukeskeinen malli painottaa henkilön voimavaroja ja niiden löytämistä perinteisen ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan. Mallin suosio liittyy hyviin ja nopeasti näkyviin tuloksiin.

Elämä on täynnä vaihtoehtoja, joista voimme valita sopivan. Myönteisesti asennoitunut ihminen ei lannistu. Vaikeinpaankin elämäntilanteeseen on löydettävissä lukuisia toimivia ja hyviä valintoja. Kukaan muu ei voi löytää sinun puolestasi elämääsi liittyviä ratkaisuja.

Tunneälykäs onnistuu ja menestyy

Tunneäly on amerikkalaisen Daniel Golemanin kehittämä teoria. Golemanin mukaan älykkyysosamäärä muodostaa vain 20% onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä; loput 80% tulee tunneälystä. Tunneäly muodostuu seuraavista tekijöistä: tietoisuudesta, mielialan säätelystä, motivoinnista, mielitekojen hallinnasta ja sosiaalisista taidoista.

Tunteilla on erityisen suuri merkitys ihmisten välisissä suhteissa. Se, miten toisen ihmisen kohtaamme, heijastuu hänen suhtautumisessaan meihin. Omaa tunneälyään voi kehittää mm. kognitiivisen eläytymisen harjoituksilla. Empatia eli toisen ihmisen asemaan asettuminen on vaativa taito hallittavaksi ja opeteltavaksi, mutta se antaa voimaa ja ymmärrystä kohdata toinen ihminen sellaisena kuin hän on.

Jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään kasvatuksestamme tai elämäntilanteestamme huolimatta. Tunneälyn punainen lanka on, että meidän tulee kunnioittaa jokaista ihmistä, jonka kohtaamme. Tunneälyn kehittäminen on hauskaa ja haastavaa!

Onnistuneet vuorovaikutussuhteet

Hyvien vuorovaikutustaitojen luomisen tärkeyttä korostavat etenkin NLP- ja tunneälyteoriat. On tärkeää luoda luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita itselleen tärkeiden ihmisten ja verkostojen kanssa. Hyvät vuorovaikutustaidot antavat avaimet sosiaaliseen menestymiseen.

NLP-teorian mukaan vuorovaikutuksessa sanaton viestintä on sanallista viestintää merkityksellisempää. Ilmeet, eleet ja asennot paljastavat ihmisestä enemmän kuin tuhat sanaa. NLP-harjoitusten avulla oknin mahdollista oppia hallitsemaan omaa kehoaan ja lukea toisen osapuolen lähettämiä sanattomia viestejä.

Tunneälyteoria on ihmissuhdetaitojen taidetta. Sosiaaliset taidot erottavat huippusuoriutujat muista suoriutujista. Toisen ihmisen lähettämien tunneviestien tulkitseminen on olennainen osa tunneälyä. Ihmisistä, jotka ottavat toisen ihmisen huomioon, pidetään muita enemmän.

Tulehtuneet ihmissuhteet ovat useinmiten este myönteiselle ja tehokkaalle vuorovaikutukselle. Niin sanottu hankala tyyppi on usein se, joka ei hallitse sosiaalista vuorovaikutuspeliä. Väärinymmärtämisessä on yleensä kysymys tulkintaerimielisyydestä: sama asia tulkitaan eri tavalla. Kuuntelemisen taidon harjoitteleminen ennaltaehkäisee väärinymmärtämistä. Taito vaatii myös erilaisuuden sietämistä ja erilaisten ihmisten huomioonottamista. Positiivisen vuorovaikutuksen avulla on mahdollista avata tukkeutuneita viestintäkanavia.

Eksistentialismi on jatkuvaa valintaa

Ihminen joutuu jatkuvasti elämässään tekemään valintoja, sillä ilman valintojen tekemistä elämä ei ole mielekästä. Ihmisen ei tulisi rakentaa itselleen ja ympäristölleen liian tiukkaa kontrollijärjestelmää. Eksistentialistisia näkemyksiä omaava ihminen ei voi olla liian riippuvainen muista ihmisistä.

Valinnan vapaus merkitsee omien tunteiden ja tarpeiden esille nostamista ilman liiallista häpeäntunnetta tai itsensä vähättelyä. Useissa elämäntilanteissa olemme liiaksi arkitotuuksien vankeja. Perinteiset, nykytilanteessa heikommin pelaavat toimintamallit ovat toisinaan ehtineet juurtua niin syvälle, että niiden löytäminen tai kitkeminen saattaa kestää kauan. Tärkeä osa eksistentialistista elämäntapaa on jatkuva omien käyttäytymismallien päivittäminen.

Ihmisen täytyy olla valmis tekemään työtä päämääränsä hyväksi. Päämäärän toteuttaminen edellyttää rohkeutta ja omien kielteisten piirteiden kontrollia, määrätietoisuutta ja tahdonlujuutta. Itsekurin ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa perinteistä tekemisen pakkoa vaan sitä, että ihminen haluaa tehdä töitä päämäärätietoisesti saavuttaakseen selkeästi asettelemansa tavoitteen.

Unelmointi on tärkeä osa ihmisen elämää. Eksistentialistisen ihmisen elämää kuvaavat uteliaisuus, joustavuus, innovaatiot, jatkuva uusien asioiden kokeileminen, arvaileminen ja produktiivisuus. Eteenpäin pyrkivä ihminen ei odottele ihmettä, vaan hän toimii.