Motto: ”Silmät näkevät vain sen, minkä mieli on valmis ymmärtämään.”

Joidenkin tarvitsee tehdä töitä enemmän oppiakseen henkistä kestävyyttä, ja joillekin se on luontaisempaa, mutta onneksi kaikki voivat sitä oppia. Henkisen lujuuden opettelu tapahtuu luentojen ja harjoitusten avulla - myös kotitehtäviä on tiedossa. Henkinen valmennus tulee aloittaa nuorena  ja kestää koko iän, myös urheilu-uran loputtua.

Miksi henkistä valmennusta tarvitaan?

Henkinen valmennus on pelaajan ja valmentajan itsetuntemuksen kehittämistä, omien vahvuuksien löytämistä ja menestymisen haasteiden opiskelua, pohdintaa ja ratkaisua asiantuntevan kouluttajan kanssa. NLP-menetelmän avulla urheilija löytää jokaisesta päivästä hyvän päivän- eikä lannistu pienten eikä isojenkaan urheilullisten vastoinkäymisten kohdatessa.

Urheileminen ja urheiluun liittyvissä tilanteissa koetut tapahtumat vaikuttavat ihmisen henkiseen minään ja sen toimintaan. Millaisessa ympäristössä sinun valmennettavasi toimii?

Ratkaisukeskeisen mallin avulla löydämme hyvän itsetunnon, opimme rakentavan ajattelun ja puheen sekä harjoittelemme keskittymisen taitoa. Kuten ruumiillinen harjoittelu, myös henkinen valmentautuminen vaatii vuosien harjoittelua.  Myös henkisiä taitoja pitää oppia ja opetella. Mitä enemmän harjoitellaan,  sitä parempia tuloksia saavutat. Henkisiä taitoja on harjoiteltava aivan kuten urheilutaitojakin. Harjoitteluvaiheessa henkisten  taitojen tulisi automatisoitua, ja siirtyä ottelusuoritukseen.

Henkinen valmennus antaa pelaajalle ja valmentajalle uusia ulottuvuuksia lajista ja lisää hänen motivaatiota ja mielenkiintoa harjoitella sekä pelata.

Koulutuksen tavoite

Koulutuksen tavoitteena on ohjata valmennuksen henkisiä voimavaroja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Valmennusjärjestelmän tuntemuksen ja itsetuntemuksen myötä pystytään tulokselliseen inhimilliseen vuorovaikutukseen, ja valmennus- ja kasvatustyöhön. Olemme hyödyntäneet Tanoke-valmennuksessa budolajien henkisiä toimintaperiaatteita, jotka mahdollistavat oman elämän itsesäätelyn ja tajunnallisuuden kehittämisen uudella tavalla myös muissa lajeissa.

1. Ryhmädynamiikka (kaksiosainen - kaksi päivää –teoriaopetus ja käytännön harjoituksista koostuva päivä.
2. Motivaatiovalmennus
3. Tunnevalmentaminen / Tunneäly
4. Itsetunto ja itseluottamuksen kehittäminen / Ratkaisukeskeisyys
5. Lasten ja nuorten psyykkinen kehitys ja herkkyyskaudet
6. Murrosikäisten valmentaminen
7. NLP:n käyttö urheiluvalmennuksessa / NLP
8. Mielikuvien avulla valmentaminen / NLP

Ryhmädynamiikka

Motto: ”Joukkue on enemmän kuin osiensa summa.”

Ryhmädynamiikka kertoo joukkueen jäsenten välisistä keskinäisistä suhteista, rooleista sekä siitä sisäisestä/ henkisestä tilasta, jossa joukkue kulloinkin on. Sitoutuminen joukkueen toimintaan on menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Joukkueen toimintakulttuuri tarkoittaa niitä käyttäytymistapoja, arvoja, uskomuksia ja normeja, joita ryhmässä pidetään hyväksyttävinä. Joukkue toimii tiettyjen säännönmukaisuuksien varassa. Sille on ominaista tietty tarkoitus, säännöt, koko, työnjako, roolit, johtajuus ja vuorovaikutus. Ne ovat ryhmän rakennetekijöitä. Joukkue ei koskaan elä pysähtyneessä, staattisessa tilassa vaan ainaisessa liikkeessä kohti tavoitetta. Ryhmädynamiikka vaikuttaa joukkueen kehityskaareen. Puhutaan joukkueen kehitysprosessista. Muutos sisältää ennakoitua kehitystä ja odottamattomia tapahtumia (muutosprosessi). Tärkeää on joukkuehengen nostattaminen ja joukkueen roolitasapainon rakentaminen. Joukkueen ryhmädynamiikkaa voidaan testata ja ylläpitää tähän luodun systemaattisen järjestelmän avulla.
   
Myönteiseenkin kehittymiseen liittyy välillä ratkaistavia ristiriitoja (kehitysprosessi). Mitä paremmin ryhmän jäsenet tai vähintään ryhmänjohtajat tuntevat ryhmän prosesseja, sitä paremmin ryhmässä osataan käsitellä vastaan tulevia tilanteita. Erittäin tärkeää olisi se, että joukkue kyettäisiin käsittelemään ryhmäprosessin etenemistä estäviä ongelmia. Esimerkiksi tiedostamattomat odotukset tai epäselvät tehtävämäärittelyt voivat haitata joukkueen onnistumista.

• Ryhmäkasvatuksen tehtävistä.
• Ryhmäkasvatukselle asetettavat vaatimukset.
• Ryhmä/joukkue on jatkuvasti muuttuva ilmiö.
• Miten joukkueen ryhmädynaamista tilaa voidaan arvioida?
• Koheesion lisääminen joukkueen sisällä.
• Miten lisätä avoimuutta, luovuutta ja keskustelua ryhmässä?
• Ongelmien kohtaaminen joukkueen kypsymisen perustana.
• Pelaajien tai urheilijoiden erilaisuus.
• Merkityksellisyyden kokeminen joukkueessa.
• pelaajien erilaiset roolit.

Koska jäsenillä on erilaisia mielipieitä, arvoja ja uskomuksia, asioiden käsittely ja päätöksenteko saattavat kestää kauan. Jos joukkueen ryhmäytymisen saadaan aikaan ennen kuin joukkue alkaa harjoittelemaan säästetään aikaa, jota voidaan hyödyntää monella tarpeellisella tavalla.
Ryhmäytymisen tavoitteena on se, että joukkueen jokaisella jäsenellä on oma paikka joukkueessa. Oleellista on se, sietääkö joukkueen jäsenet toisiaan – onko joukkueen sisällä nokkimisjärjestys ja kuppikuntia, jotka heikentävät ryhmän koheesiota usealla eri tavalla.

Motivaatiovalmennus – motivaatioilmastoon vaikuttaminen

Motivaatio koostuu motiiveista eli tarpeista, toiveista, jotka johtavat tyytyväisyyteen. Uusi entistä selkeämpi kollektiivinen tahtotila muuttaa joukkueen toimintaa monella tavalla. Tahtotilan kuvaaminen ja määrittely pureutuvat joukkueen ytimeen - laadukkaampiin pelaajiin sekä energiseen ja motivoituneeseen valmennukseen. Organisaatio yleensä haluaa, että valmentaja iskostaa joukkueeseen taistelun ja voittamisen kulttuurin.

Motto: ”Miten saada valmennettava tekemään se, ja vielä innostuneesti.”

Valmennuksessa motivoinnilla voi olla hyvin suuri vaikutus siihen, miten valmennettavat oppivat ja suhtautuvat käsiteltävään asiaan. Motivoinnin avulla voi:

1. ohjata käyttäytymistä tiettyjä päämääriä kohti
2. johdattaa suurempaan yrittämiseen ja energisyyteen
3. nostaa toiminnan aloittamishalua ja ylläpitokykyä
4. parantaa kognitiivista prosessointia
5. päätellä, mitkä seuraukset ovat vahvistavia
6. johtaa parempaan suorituskykyyn

Tunnevalmennus

Pelaajat ja valmentajat käyttävät valmennusprosessissa emootioita ja emootiot ovat osa harjoittelun ja pelaamisen mahdollisuuksia, sisältöä ja sen vaatimuksia.  Tunteet ovat esillä harjoitusprosessin sisällä kaikessa. Valmentamisen perusjatkumo on miellyttävä - epämiellyttävä. Näiden tilojen olemassaoloon voidaan vaikuttaa oleellisesti tunnevalmennuksen avulla.

Emootioiden perustehtävä on haitallisten tilanteiden välttäminen ja miellyttäviin tilanteisiin hakeutuminen. Käyttäytymisessä tämä ilmenee lähestymisenä ja välttämisenä. Tunteiden huomiotta jättäminen aiheuttaa väärinymmärrystä ja estää toimintaa. Emotionaalinen valmentaminen tarkoittaa omien ja muiden ihmisten tunteiden käsittelyä niin, että se saa aikaan julkisesti havaittavan ruumiillisen esityksen  Miten harjoitusprosessi ohjaa sitä, kuinka valmentajat ja pelaajat kontrolloivat tunteitaan?
Miten pelaajat ja valmentajat itse käsittelevät tunteitaan,  niin että ne vastaavat joukkueen tai seuran tavoitteita?

Tunteisiin vaikuttaa myös oma sisäinen tila. Tunteiden taustalla on hyvin usein transferenssi-ilmiö. Tietynlaiset tunteet heräävät, koska henkilö muistuttaa jotakin merkittävää ihmistä aikaisemmasta elämänvaiheesta. Merkittävä henkilö voi olla esimerkiksi oma isä tai äiti. Tunnesuhteet näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa, halusimme tai emme. Olisi tärkeää, että joukkueen sisällä tunneilmapiiri toimii - eikä olisi voimia vievää ja hajottavaa.

Tunnevalmennus antaa työkaluja yksilön tai joukkueen tunneälyn kehittämiselle:

• tunnevalmennuksen toiminnallinen perusta
• into ja tahto
• tunteet saattavat ailahdella ja niitä voi olla vaikea hallita
• tunneälyn elementit: Toisten huomioon ottaminen, toisten tunteiden ymmärtäminen: tätä      miten valmentaja voi tukea hyvällä rikastavalla vuorovaikutuksella  joukkueen valmennusta
• mielialan säätelytietoisuus omista tunteista

Itsetuntovalmennus

Itsetunto ei liity välttämättä juurikaan siihen, kuinka menestyksekäs ihminen tosiasiassa on, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä ja omiin mahdollisuuksiin uskomisesta. Oleellista on se, millainen valmennusympäristö kyetään luomaan.

Pelaajan tai valmentajan heikko itsetunto altistaa ongelmille, kun taas pelaajaa tai valmentaja, jolla on vahva itsetunto, selviää helpommin takaiskuista. Heikon itsetunnon merkki on esimerkiksi, jos ajattelee jatkuvasti sitä, mitä muut ajattelevat itsestä. Ihminen, jolla on vahva itsetunto, ei taas juuri piittaa siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän luottaa itseensä ja omiin valintoihinsa. Minäkäsitystä voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta:

1.    REAALIMINÄKÄSITYS
2.    IHANNEMINÄKÄSITYS
3.    NORMATIIVINEN MINÄKÄSITYS

• mielikuvaharjoituksia käytetään itsetunnon kehittämiseen
• tietoisuus omista ja joukkueen motiiveista ja pyrkimyksistä
• realistinen tavoitteen asettelu
• miksi onnistutaan tai epäonnistutaan
• nykyvalmennuksen ongelmia ja kehittämisen linjoja
• miksi riippuvuutta muiden mielipiteistä kannattaa vähentää
• kognitiiviset tekniikat itseluottamuksen kehittämisessä / keskittymiskyvyn parantaminen
• mitä muutoksia tarvitaan itsetunnon kehittämiseen

Lasten ja nuorten kehitys/ henkinen, älyllinen ja tunne-elämän kehitys -koulutus - Psyykkiset ominaisuudet eri ikävaiheissa

Aivojen ja psyyken optimaalinen kehitys edellyttää, että lapsi saa valmentajalta ja muulta joukkueen johdolta riittävän hyvää valmennusta vuorovaikutusta ja kannustusta; ts. että hänen tarpeensa tulevat riittävästi ymmärretyiksi ja vastatuiksi, eikä hän joudu kokemaan liikaa kielteisiä tunteita.

Motivationaalinen ja kognitiivinen aspekti muodostavat lapsen persoonallisuuden kehityksessä dialektisen ykseyden. Psyykkinen kehitys ei etene lineaarisesti, vaan on nouseva spiraali, kehitysprosessi. Ensimmäisessä vaiheessa kehitys perustuu emotionaaliseen vuorovaikutussuhteeseen aikuisen kanssa. Tämä luo edellytykset esineellisen toiminnan laadullisille muutoksille.

• kehityksellisten haasteiden tarjoaminen oikea-aikaisesti
• mitä keskeisiä kehityspsykologisia teorioita on ja miten niitä voidaan käyttää valmennuksessa hyväksi
• lapsen kehitystaso ja valmennuksen toteuttaminen
• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen urheiluvalmennuksessa
• herkkyyskausivalmennus
• nykyvalmennuksen haasteet osaamiselle
• ydinkeskeinen valmentaminen
• osaamisen elämys

Herkkyyskausi on aika, jona lapsella on erityisen hyvät edellytykset oppia jokin tietty asia. Miten herkkyyskauden eri vaiheet voidaan hyödyntää urheiluvalmennuksessa. Herkkyyskausien hyödyntäminen antaa mahdollisuuksia paljon enemmän mitä nykyisin on tiedostettu.

Murrosikäisten valmentaminen

Murrosiässä tapahtuva hormonaalinen muutos johtaa paitsi kehon kasvuun ja muuttumiseen, myös muutoksiin aivojen toiminnassa ja organisoitumisessa. Aivoissa tapahtuvat muutokset ovat osaltaan aiheuttamassa murrosiälle tyypillistä tunteiden ja mielialan ailahtelevuutta yhdessä ympäristön muuttuvien vaatimusten kanssa. Lapsi irrottautuu asteittainen vanhemmista ja pyrkii suurempaan itsenäisyyteen. Yhtenä keinona tähän toimii ystävien ja harrastusten parissa vietettävän ajan lisääminen. Vanhemmista irtaantuminen, tunteiden ailahtelevuus ja oman seksuaalisuuden muutos saavat lapsen toisinaan kokemaan turvattomuutta ja yksinäisyyden tunnetta. Muutoksista johtuen lapsi tarvitsee ajoittain suurestikin ympäröivien aikuisten tarjoamaa tukea tunne-elämänsä ja käyttäytymisensä säätelyyn.

• millainen on murrosikäinen valmennettavana
• sukupuolisen ja seksuaalisen identiteetin etsiminen ja vahvistuminen
• samauttaminen
• itsenäistymisvaihe
• itsensä tiedostaminen
• erillisyyden ja autonomian vahvistuminen
• ruumiin muutokset (muoto ja toiminta) - arka itseensä kohdistuvasta kiusoittelusta
• pojan kehityksen haaste: kyky läheisyyteen, tarvitsevuuden tunnistaminen ja hyväksyminen
• tytön kehityksen haaste: riittävä erillisyys ja omaksi itseksi kasvaminen
• miksi sisäiset ristiriidat ulkoistuvat helposti murrosiässä?

NLP:n käyttö valmennuksessa

NLP on ympäri maailman levinnyt liike, jonka ajatuksia käytetään asiakaspalvelu-, myynti- ja viestintäkoulutuksessa sekä niin opettamisessa kuin urheiluvalmennuksessa.  Miten ajatella sitä, mitä todella haluaa niin, että sen saavuttaminen tulee helpommaksi.

• mitä on NLP-ajattelu ja millaista ajattelua on NLP-menetelmien taustalla
• ajatusmallien muuttaminen
• kontakti syntyy kehonkielen ja muun sanattoman käyttäytymisen tasolla. Miten oppia tunnistamaan toisen sanatonta käyttäytymistä ja ohjaamaan omaa niin, että kyky luoda kontakti erilaisten ihmisten kanssa paranee entisestään.
• keskittymisen parantaminen
• erilaiset oppimistyylit/ NLP-testi
• maasto ja kartta
• mallintaminen.

Mielikuvien avulla valmentaminen –koulutus - Mielikuvien avulla työskentely ja metaforatyöskentely

Mielikuvaharjoittelun avulla pystyy harjoittelemaan paljon lajissa vaadittavaa taitoa ja pelikäsitystä.

• mitä mielikuvilla valmentaminen on?
• miten mielikuvat ohjaavat ajatustoimintaa
• mihin mielikuvaharjoittelulla päästään?
• urheiluvalmennus ja mielikuvat
• suggessioiden käyttö valmennuksessa
• mielikuvat ja tajunnanvirta
• mielikuvaharjoittelun työkalut
• rentoutuminen
• sisäinen kuvasto ja kognitiivinen valmennus

Kurssin viitekehys perustuu Pertti Kemppisen tekemiin kirjoihin: Kasvatusvisualisointi 1 ja Kasvatusvisualisointi 2.