Tunnekasvatus ja tunne-elämänhäiriöt
Tunneviestit
Meidän tunteemme kertovat meille, mikä ei enää toimi. Tiedämme sisuksissamme, mikä on se alue, joka on aika viedä uudenlaiseen ymmärrykseen. Nuorisotyössä, valmentamisessa, opettamisessa tai johtamisessa toisten ihmisten tunteiden tulkitseminen on tärkein ihmissuhdetaidon osa-alue.
Nykyinen järjestelmämme tuottaa helposti kontaktivammaisia tunneinvalideja, jolloin suljemme silmämme ja korvamme tärkeiltä viesteiltä. Nämä vastaanottamattomat viestit voisivat kertoa vaikkapa lapsen tai nuoren hädästä, vanhemman ahdistuksesta ja masennuksesta, päihteidenkäytön salailusta, aggressiivisista käyttäytymismalleista tai siitä, että olemme ymmärtäneet jotakin väärin. Viestit kertoisivat myös siitä, että olemme tarpeeksi hyviä ja meitä arvostetaan ja kunnioitetaan; panostamme ja läsnäoloamme tarvitaan. Kuka tahansa voi osoittaa meitä kohtaan myös spontaania ystävyyttä vain siksi, että on iloinen asia olla olemassa juuri tässä ja nyt. Tunteiden patouttaminen johtaa vaivihkaa vihamieliseksi ja tunteettomaksi käyttäytymiseksi, päihde- ja mielenterveysongelmiin, ylipursuavaan narsismiin ja psykosomaattisiin sairauksiin.
Tunnekasvatuksen keinot
Tunnekasvatuksen keinoina kursseilla käytetään mielialan käsittely-, tunteiden uudelleenhavaitsemis-, aidon tunneilmaisun- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen tähtääviä harjoitteita. Erityisesti painotetaan moniulotteisen näkökulman merkitystä ja itsetuntemuksen lisäämistä, kuten itsenäisen ajattelukyvyn kehittämistä, arjen hallintaa, kuten normaalin rytmin hidastamista, myönteisten mielikuvien syöttämistä, mielen tyynnyttämistä ja mielen rentouttamista. Kurssilla osoitetaan, että olemme itse usein pahin este kehitykselle, vaikka mielellämme syytämmekin ulkoisia tekijöitä. Usein, kun meille tarjotaan uusia mahdollisuuksia, torjumme ne joko tietoisesti tai tiedostamatta. Torjunnan taustalla on epävarmuus ja epäonnistumisen pelko.
Tunne-elämän häiriöt
Ihminen voi tuhota itseään monella eri tavalla, sillä ihmisen turhautumisen sieto- ja kestokyky on rajallinen. Nuorten itsetuhokäyttäytyminen näkyy esimerkiksi toistuvana hakeutumisena vaaratilanteisiin ja -paikkoihin, väkivaltaisena käyttäytymisenä, liikenteessä piittaamattomuutena ja toistuvina lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttötapauksina. Kurssilla perehdytään sensationalseeking -käyttäytymismalliin. Tällaisilla nuorilla on ollut elämässä useita läheltä piti -tapauksia. He saattavat käydä päivittäin elämän ja kuoleman rajalla, ja jatkaa näin hurjapäistä elämäänsä. Vaikeimpia tapauksia ovat sellaiset nuoret, jotka torjuvat kaiken ulkopuolisen avun; tämän tyyppinen nuori siirtää epäonnistumisensa johonkin ulkopuoliseen objektiin.
Kurssilla perehdytään myös syvällisesti patologiseen narsismiin, joka ilmenee silloin, kun nuorella nousevat kielteiset tunteet päällimmäisiksi, jolloin ne purkautuvat usein varsin spontaanisti. Voittopuolisesti negativismia puolustusmekanisminaan käyttävä eli ylikorostuneen kielteisesti puolustautuva ja mahtaileva nuori ei halua, että hänen kanssaan ollaan eri mieltä. Hän haluaa olla aina oikeassa. Erityisen ongelmalliseksi tällainen käyttäytyminen muodostuu silloin, kun nuori saa korkean aseman jengin arvoasteikossa, jolloin jengi alkaa mallintamaan nuoren päähänpistoja ja käyttäytymismalleja.
Kurssi antaa työkaluja
Miten nuoriso- ja sosiaalityön keinoin voidaan auttaa näitä nuoria? Tunnekasvatus ja tunne-elämän häiriöt -kurssilla annetaan työkaluja nuoren epämääräisen pahanolontunteen kohtaamiseen.
Pertti Kemppisellä on poikkeavan pitkä katutason työkokemus, josta riittää runsaasti kokemuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja vaikeidenkin ongelmien selittämiseksi. Kurssin sisältö koostuu pitkälti hänen kirjoittamaansa kirjaan Lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöt, josta tällä hetkellä työstetään toista painosta. Uusi tulee sisältämään runsaasti uutta materiaalia lasten ja nuorten tunnekasvatuksesta.
Pyydä tarjous tai kysy lisää!
Pertti Kemppinen, puh 040-7009171 tai email etunimi.sukunimi@kannustusvalmennus.fi
